Suomalaisilla on omanlaatuinen kulttuuriperintö koko maailmassa aina siitä asti, kun vetäytyvän jääkauden jälkeen suunnan kohti pohjoista oli ottanut joukko ihmisiä eli meidän suomalaisten esi-isiä ja -äitejä.
Suomalaisten sopeutumiskyvyllä on pitkät perinteet
Muinaiset suomalaiset eivät pelänneet ravinnollisesti heikompaa ja muutenkin karumpaa luonnonolosuhdetta. Omaperäisinä ihmisinä suomalaiset halusivat olla lähellä rakkaita kanssaihmisiään. Ensimmäisten Suomen alueelle saapuneiden ihmisten joukko kehitti vähitellen vuosisatojen kuluessa luovia selviytymiskeinoja koleassa ilmastossa vain tulen ja toisten suomalaisten lämmössä.
Kauppapolitiikan ja suomalaisen soturikansan alkumetrit
Suomalaiset aloittivat kaupanteon Itämeren alueella hansakaupan aikaan hansaliitossa. Suomalaiset olivat yhä osittain sekä Venäjän että Ruotsin vallan alla, vaikka suomalaisten identiteetti kansana on ollut poikkeava valtaapitäviin kansoihin nähden. Tavallaan voisin ymmärtää että suomalaiset halusivat elää omassa rauhassa, vaikka nuoret miehet olivat sotureina hakkapeliittoina Ruotsin kuninkaiden sodissa aina manner-Euroopassa asti.
Suurteollisuus valtaa Suomen ja tässä erityistarkastelussa Tampere (kursivoitu teksti on alkuperäisenä vuonna 2011 kirjoittamaani)
Tampereella kulkiessani mietin vuonna 2011 historiallisia asioita lähinnä teollistumisen jälkeistä maailmaa verraten sitä aikaan ennen teollisuutta niiden tietojen pohjalta, joita minulla on aivoissani muistissa. Tampere on perinteinen teollisuuskaupunki ollut jo käsittääkseni siitä asti, kun James Finlayson perusti kaupunkiin tehtaan vuonna 1820 (http://fi.wikipedia.org/wiki/Finlayson). Liki 200 vuotta on kumminkin lyhyt aika kansakuntamme historiassa, kun uutisoinnissa tällä hetkellä puhutaan kansantalouden laskusuhdanteen mahdollisuudesta.
Teollisuuden kehitys on jatkunut Tampereella tähän päivään asti. Puuvillatehtaiden aikakautta seurasi ainakin kenkäteollisuus, jonka parissa toinen mummoni teki pitkän työuran aloittaen työt käsittääkseni jo 1910-luvun lopulla. Entinen Finlaysonin puuvillatehdas on nykyään lähinnä palveluelinkeinon käytössä ja sijaitseehan siellä käsittääkseni myös Aamulehden toimituksen tilat. Vähän samoin on käynyt Aaltosen kenkätehtaalle Tammelantorin laidalla. Attilan kenkätehdas toimii käsittääkseni nykyään lähinnä virastotalona.
Savupiipputeollisuus on lähes poistunut Tampereen keskustasta, jos M-Realin Takon kartonkitehdasta ei lasketa mukaan. Savupiippuja Tampereen keskustan alueella on kyllä, mutta ne ovat lähinnä teollisuusaikakauden muistomerkkejä. Tällä hetkellä Tampereen teollisuus painottuu erikoisosaamiseen ainakin pärjäävissä yrityksissä. Maailmantalouden rajattomuuden vuoksi mielestäni lähes kaikki teollisuus, joka kannattaa talousmiesten mukaan siirtää Suomesta muihin maihin on jo paljolti siirretty pois, vaikka jatkuvaa muutostahan elämä on ollut myös teollistumisen aikakaudella.
Suomi on pieni markkina-alue maailmantaloudessa, mutta korkea elintasomme perustuneekin siihen, että suomalaiset tuotteet ovat hansakauppiaiden ajoista asti löytäneet sijansa myös muissa maissa. Tosin pitää muistaa, että kilpailu on globaalissa markkinataloudessa kiristynyt, jonka vuoksi monien tuotteiden laatu on saattanut joltain osin kärsiä. Kulutusyhteiskunta ei mielestäni suosi korjaamista, vaan loputtomia liukuhihnalaitoksia. Edellisestä poikkeava teollisuuden ala on ainakin osin rakennusteollisuus, jossa korjataan ja joskus uusitaan vanhaa ihan kai sen vuoksi, koska kustannustehokkuus on parempi niin.
Teollistumisen aikakautta edelsi Suomessa hyvin omavaraisuuteen perustuva talous, vaikka silloinkin jo vietiin muun muassa tervaa ulkomaille. Palaammeko vielä aikaan ennen kun oli suo, kuokka ja Jussi. Epäilen. Suomessa tehdään vielä jatkossakin elämistä ja työntekoa helpottavia keksintöjä, vaikka kaikkea ei valmistettaisikaan enää Suomessa, niin silti suomalainen insinööritaito on mielestäni olemassa ja se on olemassa jatkossakin, koska yhteiskuntamme rakenne pohjoismaisena hyvinvointivaltiona on moniin muihin valtioihin verrattuna hyvin poikkeava.
En siksi näe tulevaa laskusuhdannetta vakavana asiana, vaikka rahan merkitys on nyky-yhteiskunnassa suuri, niin ei raha silti kaikkea ratkaise, josta ajatuksesta kannattaa pitää kiinni.
Mikä on Suomen idea?
Suomen idea voisi olla suunnannäyttäjänä maailmassa, jossa tarvitaan sitkeitä, rauhaarakastavia ja uusia ideoita luovia pioneereja sekä käytäntöön yksittäisille suomalaisille että kokonaisena yhteiskuntana. Meillä on mahdollisuus olla todellakin uudistusmielinen malliyhteiskunta monissa hyvissä asioissa kulttuuriperintöämme ja omaa puhdasta luontoa kunnioittaen. Suomessa asuu tällä hetkellä tuoreen tiedon mukaan 5,5 miljoonaa kansalaista ja siinä olisi ideaa, kun löydetään sopuinen harmonia kaikenlaisten kansalaisten välille vapaassa demokraattisessa yhteiskunnassamme.
Lähdetietoja:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Hansaliitto
https://fi.wikipedia.org/wiki/Hakkapeliitat
Linkki lainaamaani omaan blogimerkintääni:
http://kimmofree.blogspot.fi/2011/08/kansalaiset-unohtavat-usein.html