Itä-Suomen yliopiston historianopiskelijoiden ainejärjestö Varnitsa järjesti lokakuussa Suomen historian peruskurssin turvapaikanhakijoille. Kurssia toteuttamaan lähti reilut parikymmentä varnitsalaista. Luentoja oli alun perin tarkoitus pitää neljä, ja ne sovittiin pidettäviksi 27.-30.10 Kontiolahdella Paiholan vastaanottokeskuksessa.
1. Alkukankeuksien kautta sisällissotaan
Ensimmäinen luento oli tarkoitus pitää torstaina, mutta uusien turvapaikanhakijoiden yllättävän saapumisen vuoksi ensimmäistä luentopäivää oli aikaistettava viime hetkellä. Niinpä kurssin aloittava luento pidettiinkin jo keskiviikkona. Ensimmäisellä luennolla mukana olivat arabian ja somalin kielen tulkit. Paikalla oli lopulta parikymmentä turvapaikanhakijaa.
Ensimmäisen luennon aiheina olivat Ruotsin vallan ajan ja Venäjän vallan ajan historia, Suomen itsenäistyminen, sisällissota sekä Suomen historia maailmansotien välillä. Ensin käsiteltiin Ruotsin vallan aikaa. Kustaa Vaasan kerrottiin olleen ahne despootti, joka asutti erämaita lisätäkseen valtaansa ja verotuloja. Venäjän vallan aikaa käsittelevän osuuden aikana eräälle kysyjälle selvennettiin Suomen olleen tuolloin autonominen, ei vielä itsenäinen valtio. Esityksen päätti luonnollisesti Finlandia.
Seuraavina aiheina olivat Suomen itsenäistyminen ja sisällissota. Bobrikovin ja tämän avustajan murhasta siirryttiin sujuvasti sisällissodan käsittelyyn. Harvoin mainitaan, ettei sisällissodan jälkeen osapuolten välillä ikinä solmittu rauhansopimusta. Lopuksi käsiteltiin muun muassa kieltolakia, kiihkokansallisuuden nousua sekä poliittista tilannetta yleisemmin.
2. Kansakunnan kohtalon hetket
Toisen luennon aiheena oli Suomi toisessa maailmansodassa. Esitykset käsittelivät talvisotaa, jatkosotaa ja Lapin sotaa, sekä näiden sotien merkitystä suomalaisille. Ennakkotietojen perusteella oletimme, että tämä saattaisi olla kaikista eniten turvapaikanhakijoita kiinnostava luento. Odotukset olivat siis korkealla.
Kaikilla luennoilla kantava teema tuntui olevan ”vaikeuksien kautta voittoon”. Luennon alku viivästyi teknisten ongelmien vuoksi. Lisäksi kävi ilmi, ettei osalla paikalle saapuneista turvapaikanhakijoista ollut yhteistä kieltä tulkin kanssa. Tämänpäiväiset esitelmöijämme joutuivatkin vaihtamaan lennosta kielen tutusta ja turvallisesta suomesta englantiin. Se kuitenkin sujui paremmin kuin hyvin. Tästä erikoismaininta päivän puhujille!
Tällä kertaa esitykset herättivät ensimmäistä luentoa enemmän kysymyksiä paikalle saapuneiden vajaan kymmenen turvapaikanhakijan joukossa. Kiinnostusta herättivät muun muassa talvisodan lyhyys sekä Suomen jatkosodan aikainen yhteistyö Saksan kanssa. Lopulta englannin kieli taisi olla aika toimiva ratkaisu, jopa luennon päättänyt ”Karjala takaisin vaikka pullo kerrallaan”-vitsi toimi yllättävän hyvin englannin kautta arabiaksi käännettynä.
Viikonlopun haasteet ja suunnitelma B
Edellispäivien luennot olivat alkuvaikeuksien jälkeen sujuneet lopulta mitä mainioimmin, ja muutenkin tunnelma oli korkealla edeltävän illan kymmenen uutisten jälkimainingeissa. Huomasimme kuitenkin varsin pian, että tästä lauantaipäivästä muodostuisi tähän mennessä liki vuoden mittaisen projektimme haastavin.
Emme nimittäin olleet tulleet ajatelleeksi sitä, että viikonloppu ei kenties olisi otollisinta aikaa Suomen historiaan perehtymiselle myöskään vastaanottokeskuksessa. Paikalle ei tullut yhtään turvapaikanhakijaa. Lopulta päädyimme siihen, että yhdistimme kaksi jäljellä olevaa luentoa yhdeksi, seuraavan viikon keskiviikkona järjestettäväksi päätösluennoksi.
3.Viimeistä kertaa Paiholassa
Viimeinen luento Paiholassa pidettiin siis keskiviikkona, viikko ensimmäisen luennon jälkeen. Tällä kertaa luennon aiheina olivat Suomi kylmän sodan aikana, Suomi Euroopan unionissa ja Euroopan integraatio, Suomen poliittinen järjestelmä, Suomen koulutusjärjestelmä sekä suomalainen urheilu. Osa tämänkertaisen luennon aiheista olikin enemmän yhteiskunnallisia kuin historiallisia. Tulkkeja ei lopulta saatu, joten luennon kielenä toimi jälleen englanti.
Ensimmäiseksi käsiteltiin kylmän sodan historiaa, ja sen jälkeen Suomea osana Euroopan unionia. Seuraavaksi selitettiin eduskunnan ja hallituksen tehtävät, sekä hallituksen ja opposition kokoonpano. Suomalainen koulutus todettiin laadukkaaksi haasteista, kuten koulutusleikkauksista, huolimatta. Urheilusta kerrottaessa ei unohdettu maan suosituimpia urheilulajeja jääkiekkoa ja jalkapalloa, mutta ei myöskään omaperäisempiä lajeja. Lopussa mainittiin muun muassa Suomelle ominaiset lajit suojalkapallo ja eukonkanto. Miltei vuoden mittainen projekti oli tullut tältä erää päätökseen. Lopuksi kysyin paikalla olleen turvapaikanhakijan mielipidettä päivän luennosta.
Kuka olet?
Nimeni on Dashti ja tulin Irakista. Olen ollut Suomessa vuoden ja kaksi kuukautta.
Osaan englantia ja olen tekemisissä joidenkin suomalaisten kanssa. Olin aiemmin kuullut jotakin suomalaisesta historiasta ja suomalaisesta puolustuspolitiikasta. Kuulin ensimmäisestä Suomen historian luennosta ja kysyin lisätietoja. Sain uutta tietoa (luennolla) Euroopan Unionista, suomalaisesta koulutuksesta ja politiikasta, sekä suomalaisista urheilulajeista ja kisoista.
Mietin onko sinulla korkeampaa koulutusta, kun puhut hyvin englantia?
Dashti: Minulla on kandidaatin tutkinto geologiassa, valmistuin kolme vuotta sitten.
Sanoit jo pitäneesi luennoista, mutta luuletko hyötyväsi uusista tiedoistasi esimerkiksi työelämässä?
Dashti: Toivottavasti tiedoista on hyötyä työssä, mutta on vielä vaikea sanoa. Toivon löytäväni jotakin tulevaisuudessa, mutta vielä pitää odottaa.
Turvapaikkapäätöstäkö?
Dashti: Joo
Toivottavasti saat haluamasi päätöksen.
Dashti: Kiitos, toivon niin.
Kiitoksia paljon.
Myöhemmin on tarkoitus pitää luento Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksella, jossa vähintään yksi Paiholan turvapaikanhakijoista luennoisi historianopiskelijoille. Luennoilla opiskelijat saisivat esimerkiksi kuulla mitä kautta luennoitsija on tullut Suomeen, millainen hänen matkansa on ollut ja miksi matkalle on lähdetty. Tämän viimeisen luennon toteutuminen ei ole kuitenkaan vielä varmaa. Syynä tähän on muun muassa se, ettei monia vastaanottokeskuksessa asuvien hakemuksia ole vieläkään käsitelty, eivätkä oleskeluluvan saaneet asu enää keskuksessa. Toistaiseksi se on kuitenkin siinä!
Pyry Saloranta & Karo Kankus
Kirjoituksen lyhyempi versio julkaistaan myös ensi viikolla ilmestyvässä Historian Opiskelijain Liiton lehdessä.